Finland profile

Overview

Suomen energian (lämpötilakorjattu) loppukäyttö 24,6 Mtoe vuonna 2021 oli 6 %  korkeampi kuin vuonna 2000. Teollisuus on suurin loppukäyttäjä 43 % osuudella, mutta tämä osuus on laskenut 6 prosenttiyksikköä vuodesta 2000. Liikenteen osuus oli 17 prosenttia, mikä on hyvin lähellä vuoden 2020 osuutta. Muiden sektoreiden yhteenlaskettu osuus kasvoi 36 prosentista 40 prosenttiin. 

ODEX-indeksillä mitattuna loppukäytön energiatehokkuus parani yhteensä 14,9 % ajanjaksolla 2000-2021. ODEX parani eniten kotitaloussektorilla ja hitaimmin teollisuudessa.     

Suomen kansallinen integroitu energia- ja ilmastosuunnitelma sisältää Suomen kansalliset tavoitteet ja näihin liittyvät politiikkatoimet EU:n vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Energiatehokkuudessa Energiatehokkuusdirektiivin mukaisena indikatiivisena tavoitteena oli, että energian loppukulutus ei ylitä 310 TWh vuonna 2020. Toteutunut taso oli 271 TWh. EU:n vuoden 2030 tavoitteeseen liittyvänä kansallisena tavoitteena on se, ettei energian loppukulutus ylitä 290 TWh. 

Buildings

Kuvan 3 mukaisesti rakennusten energian ominaiskulutus on laskenut noin 5 % vuodesta 2000. Pienet vuosivaihtelut pitkäaikaisessa trendissä johtuvat siitä, että lämpötilakorjaus ei korjaa vuosittain vaihtelevan sään vaikutusta "täydellisesti". Kuva 4 näyttää kotitalouksien energiankäytön jakauman eri käyttötarkoituksiin, pois lukien tilojen lämmitys. Veden lämmityksen ja laitesähkön sekä valaistuksen osuudet ovat suurimmat, kun taas ruoanlaiton ja jäähdytyksen kulutus on hyvin pieni osuus kokonaisuudesta.

Kotitalouksien tilojen lämmitysenergiantarve (Kuva 5) on kasvanut 1,43 Mtoe (16,6 MWh) vuodesta 2000. Sitä on lisännyt erityisesti jatkuvasti kasvava asuntojen määrä, mutta myös jossain määrin lisääntynyt laitekanta. Kuvasta näkyy se, kuinka energian säästöt ovat kompensoineet energiankulutuksen kasvua lisääviä tekijöitä.

Sekä palvelurakennusten energiankulutus neliötä kohden että sähkönkulutus neliötä kohden ovat laskeneet vuodesta 2000. Kehitykseen ovat vaikuttaneet mm. lämpöpumput, ekosuunnittelumääräykset (tehokkaampi valaistus ja erilaiset laitteet) sekä muut energiatehokkuustoimenpiteet. 

Suomessa ensimmäiset rakennusten lämmönkulutusta koskevat määräykset otettiin käyttöön vuonna 1976 ja niitä on sen jälkeen useasti tiukennettu. Ensimmäiset korjausrakentamisen energiankulutusta koskevat määräykset tulivat käyttöön vuonna 2013. Lähes nollaenergiarakentamista koskeva lainsäädäntö tuli voimaan joulukuussa 2016 ja koskee vuoden 2018 alun jälkeen käynnistyneitä rakennushankkeita. Erilaisten lämpöpumppujen määrä on kasvanut nopeasti, sillä asentamiseen olemassa olevassa rakennuskannassa kannustetaan verovähennyksin, joissain tapauksisa tuin sekä informaatiotoimin. Maalämpöpumpuista on tullut uusien pientalojen suosituin lämmitysjärjestelmä. 

Transport

Henkilöautojen osuus liikenteen energiankulutuksesta on 48 % ja teiden tavaraliikenteen osuus on 42 %. Suurin yksittäinen muutos koskee tavaraliikennettä teillä, missä osuus on kasvanut 7,6 prosenttiyksikköä.  

Matkustajaliikenteen energiankulutus on samalla tasolla kuin vuonna 2000. Henkilöautoliikenteen osuus on hiukan kasvanut joukkoliikenteen kustannuksella, osin koronakriisin seurauksena.

Tavaraliikenteessä on tapahtunut hyvin pientä siirtymää kuorma-autoliikenteestä raideliikenteeseen. Raideliikenteen osuus on kasvanut prosenttiyksikkön vuodesta 2000.

Liikenteen energiankulutus kasvoi 2,5 % ajanjaksolla 2000-2021. Energiansäästö enemmän kuin kompensoi lisääntyneen aktiviteetin (eli liikenteen lisääntymisen) aiheuttaman kulutuksen, mutta muut tekijät vaikuttivat kasvuun. Näitä ovat siirtymä massatuotteiden (esim. paperi) kuljetuksista kappaletavaraan ja lisääntynyt tyhjien paluukuljetusten määrä, joka johtuu mm. asiakkaiden vaatimusten aiheuttamista logistisista haasteista. 

Uusien ajoneuvojen energiatehokkuus paranee johtuen CO2-päästönormeista, vähäpäästöisiä autoja suosivasta verotuksesta ja informaatiotoimista. Suomen ajoneuvokannan muuta Eurooppaa hitaampi uudistumisvauhti kuitenkin hidastaa toimenpiteiden täyden vaikutuksen näkymistä. Lisäksi edistetään julkista liikennettä sekä kävelyä ja pyöräilyä. Kuorma-autoliikenteessä ajoneuvoille sallittavat aiempaa isommat massat ja mitat säästävät energiaa.

Industry

Vuonna 2021 teollisuuden energiankäyttö oli 10.7 Mtoe, mikä on 7 % vähemmän kuin vuonna 2000. Suurimpia energiankäyttäjiä ovat energiaintensiiviset sektorit, joista sellu- ja paperiteollisuuden osuus on 58 %, kemianteollisuuden 9 % ja terästeollisuuden 8 % .

Teräksen sekä paperin ja sellun energian ominaiskulutus on lon korkeampi kuin vuonna 2000. Ominaiskulutukseen kehitykseen kansallisesti ja kansainvälisessä vertailussa vaikuttavat mm. laitosten käyttöaste, tuoterakenne, vientisellun määrän kehitys ja jopa ilmasto.

Teollisuuden energiankulutuksen lasku jaksolla 2000-2021 johtuu energiatehokkuuden paranemisesta sekä rakenteellisista muutoksista, joiden seurauksena teollisuuden painopiste on siirtynyt vähemmän energiaintensiiviseen suuntaan. Samalla teollisuustuotannon määrä on kasvanut.

Ensimmäiset teollisuuden energiatehokkuussopimukset käynnistyivät vuonna 1997 ja kolmannen sukupolven sopimukset ovat käynnistyneet ajanjaksolle 2017-2025. Tämä on teollisuuden merkittävin energiatehokkuustoimenpide. Seurantatiedot osoittavat, että sopimusten tuottamat säästöt ovat hyvin korkeat. Tuetuilla energiakatselmuksilla on myös ollut merkittävä rooli, mutta katselmustukia myönnetään nyt vain niille, joilla ei ole katselmusvelvoitetta.