Finland profile

Overview

Lämpötilakorjattu energian loppukulutus (TFC) oli 22 Mtoe vuonna 2023, mikä on 12 % vähemmän kuin vuonna 2010. Teollisuus oli suurin energiaa kuluttava sektori ja vastasi 43 %:sta energian loppukulutuksesta vuonna 2023. Seuraavina tulivat asuinsektori (22 %), liikenne (18 %), palvelusektori (14 %) ja maatalous (3 %). Sektorien osuudet ovat pysyneet pitkälti ennallaan vuosina 2010–2023.

Energian loppukulutuksen energiatehokkuus, mitattuna ODEX-indikaattorilla, parani 9 pistettä vuosina 2010–2023. Suurin parannus saavutettiin asuinsektorilla (20 pistettä) ja pienin teollisuudessa (2 pistettä).

Vuosina 2000–2023 saavutetut energiansäästöt, jotka on laskettu Odysseen ns. top-down-indikaattoreilla, olivat yhteensä 4,9 Mtoe vuoteen 2023 mennessä. Kotitaloudet vastasivat suurimmasta osasta säästöjä (1,9 Mtoe), ja seuraavaksi eniten säästöjä kertyi teollisuudessa (1,7 Mtoe). Huomautus: Asuinsektoria koskevassa tilastoaikasarjassa on katkos vuosina 2007–2008.

Suomen energian kokonaiskulutus oli 33 Mtoe vuonna 2023, mikä on 3,8 Mtoe vähemmän kuin vuonna 2010. Muutokset sähköntuotannon rakenteessa, polttoaineiden raaka-ainekäytössä ja erilaisissa muunnosprosesseissa vaikuttivat kokonaismuutokseen vain vähäisesti, kun taas energian loppukulutus väheni 3,5 Mtoe.

Vuonna 2023 energian loppukulutus oli 3,5 Mtoe alemmalla tasolla kuin vuonna 2010, mikä vastaa 14 prosentin vähennystä. Useat tekijät vaikuttivat kulutukseen vastakkaisiin suuntiin ja osittain kumosivat toisiaan. Taloudellisen toimeliaisuuden kasvu lisäsi energiankulutusta 2,6 Mtoe, kun taas rakenteelliset muutokset ja energiansäästöt, mitattuna ODEX-indikaattorilla, vähensivät kulutusta vastaavasti 3,1 Mtoe ja 2,5 Mtoe.

Suomen kansallinen integroitu energia- ja ilmastosuunnitelma (6/2024) sisältää Suomen kansalliset tavoitteet ja näihin liittyvät politiikkatoimet EU:n vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Energiatehokkuusdirektiivin (EED (2012)) mukaisena indikatiivisena tavoitteena oli, että energian loppukulutus ei ylitä 310 TWh vuonna 2020. Toteutunut taso oli 271 TWh. EED (2023) liitteen 1 mukaisella kaavalla Suomen energiatehokkuustavoite EU:n 2030 tavoitteen saavuttamiseksi on rajoittaa energian loppukulutus tasolle 239,6 TWh. 

Buildings

Lämpötilakorjattu energian loppukulutus väheni vuosina 2010–2023 asuinrakennuksissa 11 % ja palvelusektorin rakennuksissa 8 %. Samaan aikaan palvelusektorin kerrosala kasvoi 25 %, asuinrakennusten kerrosala 16 % ja kotitalouksien määrä lisääntyi 13 %.

Kuvassa 7 esitetään kotitalouksien energiankulutuksen jakautuminen käyttötarkoituksen mukaan. Tilojen lämmitys on selvästi suurin kulutuskohde ja vastaa 65 % kotitalouksien kulutuksesta. Veden lämmityksen sekä laitteiden ja valaistuksen osuudet ovat kummankin osalta 17 %, kun taas ruoanlaiton ja ilmastoinnin merkitys on vähäinen (1%) .

Kotitalouksien tilojen lämmityksen lämpötilakorjattu ominaiskulutus neliömetriä kohden on vähentynyt noin 28 % vuodesta 2010 lähtien, mikä vastaa keskimäärin 2,5 prosentin vuotuista laskua. Erilaisten lämpöpumppujen käytön lisääntyminen on merkittävästi vaikuttanut tähän kehitykseen. Pitkän aikavälin trendissä havaittavat pienet vuosittaiset vaihtelut johtuvat siitä, että lämmitystarvelukuihin perustuva normalisointi ei täysin poista sääolosuhteiden vaikutusta.

Asuinrakennusten vedenlämmityksen energiankulutus väheni vuosina 2010–2023 7 %, mikä vastaa keskimäärin 1.5%  prosentin vuotuista laskua. Samaan aikaan valaistuksen energiankulutus väheni 60 % (-1.7 % vuodessa), ja sähkölaitteiden kulutus 3 %. Ekosuunnittelupolitiikka on merkittävästi edistänyt kotitalouksien sähkönkulutuksen vähentymistä. Muut käyttökohteet, kuten ilmastointi ja ruoanlaitto, ovat vähäisiä.

Lämpötilakorjattu sähkönkulutus asuntoa kohden on vähentynyt 12 % vuodesta 2010 lähtien. Suurin muutos on tapahtunut valaistuksessa (–6.9 %), mutta myönteistä kehitystä on nähtävissä myös sähkölaitteiden käytössä (–0.3 %). Lämmitykseen liittyvä sähkönkulutus on vähentynyt 0.5%; lämpöpumppujen määrän kasvusta huolimatta ne usein korvaavat suoraa sähkölämmitystä.

Asuinsektorin energiankulutus on vähentynyt 1 Mtoe vuodesta 2010 lähtien. Energiankulutusta on kasvattanut erityisesti asuntojen määrän jatkuva lisääntyminen, kun taas asuntojen keskikoko ei ole enää kasvanut vuoden 2010 jälkeen. Energiansäästöt ovat kuitenkin enemmän kuin kompensoineet kotitalouksien määrän kasvun vaikutuksen.

Kotitalouksien tilojen lämmityksen energiankulutus on vähentynyt 0,92 Mtoe (–25 %) vuoden 2010 tasoon verrattuna. Energiansäästöt ovat enemmän kuin kompensoineet asuttujen asuntojen määrän kasvun vaikutuksen. Lisäksi sääolosuhteiden erot vähensivät kulutusta 0,43 Mtoe vuosien 2010 ja 2023 välillä.

Palvelusektorilla sähkönkulutus neliömetriä kohden on vähentynyt 25 % ja energian loppukulutus 23 % vuodesta 2010 lähtien. 

Suomessa ensimmäiset rakennusten lämmönkulutusta koskevat määräykset otettiin käyttöön vuonna 1976 ja niitä on sen jälkeen useasti tiukennettu. Ensimmäiset korjausrakentamisen energiankulutusta koskevat määräykset tulivat käyttöön vuonna 2013. Lähes nollaenergiarakentamista koskeva lainsäädäntö tuli voimaan joulukuussa 2016 ja koskee vuoden 2018 alun jälkeen käynnistyneitä rakennushankkeita. Erilaisten lämpöpumppujen määrä on kasvanut nopeasti, sillä asentamiseen olemassa olevassa rakennuskannassa kannustetaan verovähennyksin, tuin sekä informaatiotoimin. Maalämpöpumpuista on tullut uusien pientalojen suosituin lämmitysjärjestelmä. 

Transport

Liikennesektorin energiankulutus on nyt 0.9 % alemmalla tasolla kuin vuonna 2010. Energiankulutus on vähentynyt kaikissa liikennemuodoissa linja-autoja lukuun ottamatta. Henkilöautojen osuus liikenteen energiankulutuksesta on 49 %, ja kuorma- ja pakettiautojen osuus 40 %.

Henkilöliikennemäärä on nyt 0.3% alemmalla tasolla kuin vuonna 2010. Henkilöautojen ja linja-autojen käyttö on vähentynyt, kun taas raideliikenteen käyttö on kasvanut.

Vuosina 2010–2023 tieliikenteen tavarankuljetusten volyymi kasvoi 5 %, kun taas rautateiden tavarankuljetusten volyymi väheni 19 %.

Henkilöautojen energiankulutus matkustajakilometriä kohden on vähentynyt 11 % vuodesta 2010. Vaikka uudet autot ovat energiatehokkaampia, hidas autokannan uudistuminen hidastaa kehitystä.

Vuonna 2023 liikenteen energiankulutus oli 0,56 Mtoe (13 %) pienempi kuin vuonna 2010. Energiansäästöt kompensoivat enemmän kuin tieliikenteen osuuden kasvun vaikutuksen (kuljetusmuotojen muutos). Liikennesuoritteiden muutoksilla oli vain vähäinen tavaraliikenteen energiankulutukseen.

Uusien ajoneuvojen energiatehokkuus paranee johtuen CO2-päästönormeista, vähäpäästöisiä autoja suosivasta verotuksesta ja informaatiotoimista. Suomen ajoneuvokannan muuta Eurooppaa hitaampi uudistumisvauhti kuitenkin hidastaa toimenpiteiden täyden vaikutuksen näkymistä. Lisäksi edistetään julkista liikennettä sekä kävelyä ja pyöräilyä. Kuorma-autoliikenteessä ajoneuvoille sallittavat aiempaa isommat massat ja mitat säästävät energiaa.

Industry

Vuonna 2023 teollisuuden energiankulutus oli 9,2 Mtoe, mikä on 14 % vähemmän kuin vuonna 2010. Energiaintensiivinen sellu- ja paperiteollisuus on selvästi suurin teollisuuden alasektori ja vastaa 55 % teollisuuden energiankulutuksesta. Seuraavina tulevat kemianteollisuus (9 %) ja teräksen tuotanto (8 %).

Terästuotannon ominaisenergiankulutus oli vuonna 2023 7 % alhaisempi kuin vuonna 2010. Sen sijaan massa- ja paperiteollisuudessa ominaiskulutus kasvoi: tuotanto väheni 37 %, mutta energiankulutus vain 17 %. Tämä johtuu korkeasta peruskuormasta sekä suurten jatkuvien prosessien rajallisesta joustavuudesta.

Vuosina 2010–2023 havaittu teollisuuden energiankulutuksen lasku johtui pääasiassa rakenteellisista muutoksista kohti vähemmän energiaintensiivisiä toimialoja (–3,3 Mtoe). Teollisen toiminnan kasvu puolestaan lisäsi energiankulutusta 1,33 Mtoe. Odyssee-järjestelmän ylhäältä alas -indikaattoreilla lasketut energiansäästöt poikkeavat alhaalta ylös -seurantatuloksista, jotka osoittavat erittäin korkeaa säästöjen tasoa.

Teollisuuden vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset käynnistettiin ensimmäisen kerran vuonna 1997. Nykyinen, kolmas sopimuskausi kattaa vuodet 2017–2025, ja uusi sopimuskausi käynnistyy vuosille 2026–2035. Sopimukset ovat teollisuuden keskeisin energiatehokkuustoimi. Seurantatulokset osoittavat, että sopimusten kautta saavutetut energiansäästöt ovat erittäin merkittäviä. Energiakatselmuksilla on ollut keskeinen rooli säästöjen saavuttamisessa, mutta tuettuja energiakatselmuksia on nykyisin tarjolla vain niille toimijoille, jotka eivät kuulu pakollisten energiakatselmusten piiriin.